Lakeuden laidalta ei ole kaikunut mitään pitkään aikaan mutta ihmetelty täällä on sitäkin enemmän. Myönnän jättäneeni paitsi monta kiinnostavaa juttua kevään aikana, varsinkin vaalit. Jotenkin vain koin niin uskomattomana koko farssin: kansa äänestää, ja sitten ihmetellään suurella porukalla että kansa äänesti väärin.
Jotenkin kun minä vain yksinkertaisena ihmisenä olen aina olettanut että kansa valitsee itselleen edustajat ajamaan itselleen tärkeitä asioita. Noh se että 3. suurin puolue jätetään pois hallituksesta kertoo minun olleen väärässä ja katsantokantani olevan rahvaanomaisen yksinkertainen.
Vaaleista, niiden kulusta ja sen jälkeisestä suomalaisuuden nollaamiskamppanjastahan voisi kirjoittaa vaikka kirjan, minkä uskonkin muutaman vuosikymmenen sisään ilmestyvän jonkun toimesta, mutta päätän nyt pysyä näissä polttavimmissa aiheissa. Eiköhän tuo vaalikeskustelu ole blogistaniassa aika loppuun käyty.
Vihapuheista
Mieltäni on kaihertanut pitkään tämä vihapuhekeskustelu mutta jotenkin se on vielä pysynyt edes jollakin tavalla järkevänä. Vaan nyt räpsähti sen kuuluisan kamelin selkä: Tästä, ole hyvä.
Vihapuheet karsittava MAAMME-laulusta. Tämä oli vain yksinkertaisesti aihe josta ei pystynyt enää pitämään sitä päätään kiinni. Maamme-lauluhan on mielestäni perustellusti suomalaisuutta alleviivaava ja korostava, minun ymmärryksessäni on ollut sen olevan jollain tapaa tarkoituksenmukaistakin. Kyllähän siellä on kohtia joissa mainitaan syntyperäinen suomalaisuus ja taistelut. Vaan mainitaan nälänhätä ja kärsimyskin. Pitäisikö nämä sitten korvata suvaitsevaisuuden nimissä jollain "pehmeämmillä" ja paremmin sopivilla sanakäänteillä.
Jotenkin olen jaksanut kuunnella ruotsin vaakunan ruunauksen, suunnitelmat internetsisällön rajoittamisesta ja oppikirjojen sisällön muuttamisesta mutta tämä on vain jotakin mikä meni yksinkertaisen miehen hilseen yli.
Itse hyväksyn monikulttuurisuuden täysin, niin kauan kun minä en joudu sitä maksamaan eikä se rajoita minun elämääni. Tämä suvaitsevaisuushapatus on vain mielestäni mennyt niin armottoman pitkälle ettei tässä ole enää mitään järkeä. Ei yhtään mitään. Olen aikaisemmin kirjoittanut positiivisesta erityiskohtelusta, sen yhteydessä luulin että jonkun näköinen pohja on saavutettu. Vaan ei, joku heitti sinne lapion.
Jotenkin vain koko ajatus siitä että minun tulisi muuttaa elämääni suvaitsevammaksi, varoa sanojani ja muokata käyttäytymistäni sen vuoksi että tänne muuttaa joku ulkomailta tekemään töitä ja elämään rauhaisaa elämää kuullostaa täysin järjettömältä.
Sama periaate jos viedään prosessityöskentelyyn niin vaadehan on seuraava: Firmaan A. tulee työntekijä Å joka on tottunut tekemään asiat toisin kuin firmassa A ne on tehty aina. Tällöin firma A muuttaa prosessejaan ja toimintatapojaan jotta työntekijä Å voi tehdä asiat aina niinkuin ennenkin.
Ja sitten ihmetellään minne ne rahat menevät.
Löysin vielä' asiasta seuraavan jutun. Jotenkin vain se että Suomi nostetaan taas jaloilleen, elvytetään taloutta tuetaan yrittämistä, estetään työttömyyden lisääntymistä ja lyhennetään kuoluttautumis aikaa ei vain minun päässäni kuullosta yhtä vakavalta kuin vihapuheet. Vaan onhan Tarjalla oikeus mielipiteeseensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti